tiistai 23. elokuuta 2016

Muistoja

Jokaiselle tulee varmasti jossain kohtaa aikuistumisen aikana eteen tilanne, että vanhempien luona pitäisi käydä tavarat läpi ja luopua lapsuuden ja nuoruuden turhaksi käyneistä esineistä. Minulle se tuli eteen nyt, kun äiti ilmoitti, että tavarat käydään läpi tai ne ovat kohta kaikki Otaniemessä. Kahdenkymmenenneljän vuoden aikana nurkkiin ehtii kertyä jos jonkinmoista tavaraa ja esinettä.

Olen tässä käynyt jo läpi koulutavarat, joista jäljelle jäi juuri ja juuri Aapinen ja ensimmäinen englannin kirja. Roskapussiin on päätynyt kasoittain pientä krääsää, jota olen aina rakastanut kerätä. Kierrätykseen viedään massiivisten paperipinojen lisäksi myös vanhoja leluja. Parhaat lelut kyllä säästetään Pelastusarmeijan Joulupataan, josta ne pääsevät suoraan niitä varmasti arvostaville lapsille.

Tänään sitten pääsin kaapin ylähyllyille, jonne on laitettu vanhoja tavaroita säilytykseen. Siellä on vanhoja vauvanvaatteitani, neljännen luokan itsenäisyyspäiväntanssiaisten puku, penkkarihaalari, isoäitini neulomia vilttejä ja vaatteita ja vaikka mitä muuta. Jokainen niistä esineistä tuo mieleeni jonkun muiston. Jos ei omaa niin kerrotun. Siksihän ne kaikki on säilytettykin. Enpä minä varmaan koskaan tee mitään vanhalla penkkarihaalarillani, mutta sen osuessa eteeni voin hetken elää yhtä lukion parhaista päivistä ja niitä hetkiä, mitä ala-asteelta asti oli odotettu. Saada seistä rekan lavalla heittämässä karkkia lapsilla ja huutaa kurkun käheäksi hyytävän kylmässä pakkassäässä.

Huone ei edelleenkään ole siisti ja tavaraa on edelleen ihan yhtä mahdottoman paljon. Kyllä se tästä pikkuhiljaa järjestyy, mutta sitä ennen luultavasti törmään vielä moneen muistoja herättävään esineeseen. Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla paitsi on ollut aina mahdollisuus hankkia esineitä, joihin nykyään liittyy muistoja, meillä on myös aina ollut mahdollisuus säilyttää ne esineet. Ei sitä joka päivä muista ajatella (ja ehkä ihan hyväkin), että on syntynyt onnellisten tähtien alla hyväosaiseen perheeseen. Mutta tällaisina hetkinä siitä muistaa olla kiitollinen.